lauantai 2. heinäkuuta 2016

Ihan tavallinen raiskaaja

Sara Larsson: Den första lögnen, 2015, 12 h 34 min, lukija: Hedda Stiernstedt
Den första lögnen
Oskar oli koulun suosituin poika, josta tuli ammattijalkapalloilija. Hän nai yhtä kauniin Veronikan. Ja Veronika hoitaa lapsiperheen arjen Oskarin pelatessa potkupalloa. Tai ryypätessä perheen lomamatkalla. Eikä siinä mitään, ehkäpä Veronika haluaakin olla läsnä lastensa elämässä. Useimmat vanhemmat haluavat. Oskar sen sijaan ei ole sitä tyyppiä, jolle olisi tullut mieleen kysyä, mitä vaimo haluaa. Hänella on yksinkertaisesti tapana katsoa asiaa kuin asiaa vain omaa etuaan ajatellen. Hän ei ole kyvytön kohtaamaan tekojensa vaikutuksia muihin, mutta hyvin tottumaton hän siihen on.
Nyt Oskarin menneisyys kolkuttaa ovelle. Kesällä 10 vuotta sitten Oskar kavereineen rellesti Visbyssä kuten tukholmalaisteinit mieluusti tekevät. Sinne olivat myös tulleet myös 17-vuotiaat Josefin ja Camilla, jotka tunsivat pojat lukiosta. Josefin oli ihastunut Oskariin, ja pari vuotta vanhemmilta pojilta sai myös juotavaa. Niinpä Josefin flirttailee tytöille kutsun etkoille, ja suostuttelee mukaan vastahakoisen Camillan, jonka mielestä ei ole järkeä tuhlata kaunista kesäiltaa koulun komeimman pojan kämpillä. Mutta Josefin on hulluna Oskariin, hän laittaituu nätiksi ja pian juhlat ovat käynnissä. Oskar ei pane pahakseen Josefinen ihastusta, mutta haluaa enemmän kuin pussailua. Kahden kaverinsa kanssa Oskar lopulta raiskaa ja pahoinpitelee vahvasti päihtyneen Josefinen.

Kotona Tukholmassa Camilla saa vihdoin taivutettua Josefinen ilmoittamaan rikos poliisille. Josefin saa tylyä ja epäluuloista kohtelua, ja tutkinnassa tehdään lukuisia virheitä. Painotetaan Josefinen ihastusta Oskariin, humalaa, ja mustia pitsistringejä. Kuitenkin vaikka poliisin toiminta olisi ollut miten mallikelpoista tahansa, ei se poista sitä tosiasiaa, ettei ketään voi tuomita ilman pitäviä todisteita. Tapahtumien varsinaisesta kulusta ei ole epäselvyyttä. Mutta oliko se raiskaus?
Oskaria ei tuomita. Lukiosta valmistuttuaan hän satsaa täysillä jalkapalloon. Hän yrittää itsekin uskoa, että Josefin kosti ilmoituksellaan sen, ettei hänestä tullut Oskarin tyttöystävää. Josefin puolestaan ajattelee, että olisi voinut toipua itse raiskauksesta, jos kukaan ei olisi siitä kuullut, mutta oikeudenkäynti seurauksineen on liikaa ja hän muuttaa lopulta isänsä luo Malmöhön. Avuksi ei riitä, että opettajat vaikenevat tapauksen kuoliaaksi, ja kuraattori lohduttaa kaikkien tekevän virheitä elämässään.

Sara Larssonin henkilöt ovat moniulotteisia ja siksi hyvin uskottavia. Hän onnistuu myös puhaltamaan elämää tavallisiin tarinoihin uutisotsikoiden takana. Tuo ne iholle kyseenalaistaen rankasti lukijan käsityksiä. Josefin toimii juuri niinkuin meille on opetettu ilmoittaessaan raiskauksen, mutta siitä on hänelle vain haittaa. Oskar puolestaan voi ripustautua siihen, että kun häntä kerran ei tuomittu, ei hän myöskään ole syyllinen.

Den första lögnen on myös jännityskirja, jossa Oskar yrittää päästä häntä uhkailevan henkilön jäljille. Jännärinä kirja ontuu välillä loogisesti. Loppua kohdin uhkailijan etsiminen kiertää kehää ja vie huomiota tarinan vahvemmilta puolilta.

Hedda Stiernstedt on nuorehko näyttelejä, jolle äänikirjat ovat uudemmanpuoleinen aluevaltaus. Kiitos siitä! Stiernstedt puhua pulputtaa niin eloisasti ja ilmeikkäästi, että kuuntelijasta tuntuu kuin istuisi iltaa parhaan ystävänsä kanssa. Toivottavasti hän lukee vielä monta kirjaa! Ja Sara Larsson aikoo julkaista uuden kirjan ensi vuonna, kyllä sekin kiinnostaa.    

  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti