torstai 2. kesäkuuta 2016

Norjalaisen lastenkirjallisuuden kaksi suurta nimeä: Tor Åge Bringsværd ja Kari Grossmann

Tor Åge Bringsvær on Norjassa rakastettu, tuottelias ja hyvin moninpuolinen lasten kirjailija. Hän on myös kääntänyt norjaksi paljon ruotsalaisia lastenkirjoja, kuten Alfons Jokinen –sarjan.
Karsten og Petra kjører brannbil
Tunnetuin Bringsværin sarjoista on Anne G. Holtin kuvittama Karsten og Petra, joka kertoo 5 vuotiaista parhaista ystävistä. Kirjojen kuvitus ja tarinat ovat korostetun arkisia, ja peittelemättömän oppettavaisia. Lasten arkea ja ihmissuhteita seurataan päiväkodissa, kotona, lomalla, sairaalassa. Lapset opettelevat uimaan, pyöräilemään, luistelemaan ja hiihtämään. Ohjeet ovat niin konkreettisia, että vanhempi saa hyviä vinkkejä. Samalla sivutaan isompia asioita, Petran isä on kuollut, Karstenin isoisällä on uusi avopuoliso. Kirjojen maailmassa lapset otetaan tosissaan ja heille puhutaan kuin oikeille ihmisille. Aikuiset jaksavat aina auttaa. Karstenin ja Petran lelut, Leijonanpentu, Neiti Kani ja maailman pienin norsu Kookos, seikkailevat omissa spinnoff-kirjoissaan, joiden tyyli lennokkaampi ja jotka on suunnattu vähän pienemmille lapsille. Karsten ja Petra on myös nähty useaan kertaan valkokankaalla. Lapset rakastavat näitä kirjoja, sekä niiden selkeää ja turvallista maailmaa.
Tambar og eventyrsverdet
Bringsværin uudempaa tuotantoa edustaa Lisa Aisaton ihastuttavasti kuvittama sarja tavallisessa kerrostalossa asuvasta Tambar-pojasta, jonka koko perhe on peikkoja. Rehevä kuvitus pursuilee satuolentojen myyttistä olemusta, ja tarinoissa vilisee erilaisia kansansatujen hahmoja vuorenpeikoista näkkiin. Tarinoissa on myös pimeä puoli, etenkin peikkojen ja ihmisten välisiä jännitteitä käsitellään paljon. Kirjojen voimakkain sanoma on kuitenkin ystävällisyys, auttaminen ja itseensä luottaminen.
Når to vil kle seg ut
Pienemmille lukijoille suunnattu helmi on Når to (Kun kaksi) –sarja. Tina Solin iloisen moderni kuvitus nostaa ja kannattelee kirjan hassunhauskoja, filosofisia mietelauseita, joita on yksi kullakin sivulla. Nämä ovat todellisia hyvän mielen kirjoja kaikenikäisille. Kussakin kirjassa toistetaan yhtä teemaa, esimerkiksi uusi ystävä, retki, mummon luona käyminen, hyvänyöntoivotus, herääminen. Ensin vaikka mitkä kaksi hassua ystävystä tekevät tämän ja viimeisellä sivulla sitten ”minä ja paras ystäväni/äiti/isä”.
”kun kaksi leipää haluaa pitää hauskaa ... (sivun vaihto)
... maistavat ne varovasti toisiaan.
-          Haluatko maistaa kanttiana?
-          Minä olen aivan vastaleivottu!”
”Kun kaksi tietokonetta lähtevät lomalle...
... pelkäävät ne viruksia.”
”Kun minä ja parasystäväni sanomme hei hei...
... halaamme pitkään.
-          Nähdään huomenna päiväkodissa!
-          Ja sitten leikitään yhdessä koko päivä!”



Toinen maininnan arvoinen norjalaiskirjailija on Kari Grossmann, joka kuvittaa itse kirjansa eloisalla ja huumoria pursuvalla tyylillään. Pienten lasten kanssa elänyt osaa erityisesti antaa arvoa lasten ilmeikkyydelle, ja sille miten heidän liikkuvaisuutensa on saatu vankittua niin kuviin kuin tarinoihinkin.

Grossmanin suurin hitti on ollut hurmaava Pikkusisko –sarja.
Lillesøster i butikken

Pikkusisko on 3-4 vuotias tättärä, tyttö täynnä tunnetta. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, isosisko, isoveli sekä läheiset isovanhemmat. Pääsemme seuraamaan Pikkusiskoa lyhyissä, joka perheen elämässä tutuiksi tulleissa tilanteissa, joihin lasten on helppo eläytyä. Pikkusisko käy pissalla, ostaa ruokaa kaupasta, matkustaa bussilla, murtaa jalkansa jne jne. Kirjojen sävy ei kuitenkaan ole opettavainen, vaan enemminkin ymmärtäväinen. Pikkusiskon vanhemmat osaavat kohdata kuopuksensa kiukuttelun ja yleisen pikkulapsihäröilyn uskomattoman joustavasti ja ottamatta itseään liian vakavasti. Vanhempi saa lukea kirjoja milloin posket häpeästä punaisina, ja milloin hersyvälle huumorille nauraen. Kyllä Pikkusiskonkin vanhemmat hänen tempauksiinsa ilmiselvästi hermostuvat, mutta heillä on kyky pitää kiinni rajoistaan jyräämättä pientä ihmisen tainta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti