perjantai 26. helmikuuta 2016

Riviterroristi uhraa kaikkensa

Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2014, painettu EU:ssa
Olen yrittänyt aloittaa tätä kirjaa jo usean vuoden ajan. Alkuteos The Lowland ilmestyi 2013, ja ostin sen heti. Kaikki muut Lahirin kirjat olen nauttinut englanniksi, mutta tämä ei lähtenyt käyntiin. No, se nyt ei niin erikoista ole ollut viime vuosina. Sen jälkeen kun tulin äidiksi, on moni hyvä kirja jäänyt kesken. Kaipasin silti Lahirin vilpoisaa kieltä ja surumielisiä perheitä. Niinpä hetken mielijohteesta pakkasin matkalaukkuuni suomennoksen äidin kirjahyllystä. Innostuin heti seuraamaan kertojaa, ja kun jäin asiaa miettimään, tämä kirja todella vilisee sanoja, jotka eivät ole minulle tuttuja englanniksi. Vesihyasintti? Jalohaikara? Tulvaniitty? Omalla äidinkielellä tarina virtaa eteenpäin, eikä Sari Karhulahden käännöstyö maistu päälle liimatulta.
Intialaisten maahanmuuttajien tyttärenä Jhumpa Lahiri kuljettaa meidät merten taakse sekä kiihkeän kuumaan Kalkutaan että todellisten vuodenaikojen Rhode Islandille, jossa kirjailija itse vietti lapsuutensa. Televisiossa (Gilmore Girls, The O.C.) Rhode Island huippuyliopistoineen (Yale, Brown) ja kirpeine syysaamuineen on toiminut näyttämönä aitoudella, älykkyydelle ja amerikan mittapuussa jopa historian havinalle. Kalkutan 1960-luvulla alkunsa saanut kommunistiliike on uutta tietoa minulle, ja varsin kiinnostava tämän päivän näkökulmasta.
Mahdollisimman lähekkäin syntyneet veljeksen Subhash ja Udayan kasvavat erottamattomina, mutta heillä ei tunnu olevan mitään yhteistä. Ehkä veljekset tarvitsevat erilliset roolit saadakseen ilmaa? Vanhemmat odottavat poikiensa naivan heille valitut vaimot ja tuovan perheensä taloon, johon he sijoittavat kaiken omistamansa. Opiskelun myötä pojat erkaantuvat toisistaan, lopullisesti. Subhashin suunnatessa Amerikkaan akateemisten haasteiden perässä, etsii Udayan merkitystä vallankumouksesta ja löytää sielunsisaren Gaurista, jonka hän nai kysymättä vanhempiensa mielipidettä.
Kun poliisi pidättää Udayanin ja tappaa hänet, täytyy Subhashin palata Kalkutaan. Kolkossa talossa toteutumattomien unelmien keskellä Gauri kulkee leskeksi puettuna. Subhash huomaa, ettei kuuliaisuus riitä avaimeksi äidin sydämmeen. Nyt hän vuorostaan nai Gaurin ilman vanhempiensa lupaa, koska haluaa pelastaa tämän ja Udayanin syntymättömän lapsen Amerikkaan. Gauri ei pysty irrottautumaan menneestä, eikä kiinnittymään uuteen perheeseensä. Ja kuka on Bela tytön oikea isä? Udayan, joka vasten tahtoaan ja tietämättään hänet siitti? Vai alati läsnäoleva Subhash, joka ei kuitenkaan uskalla paljastaa Belan alkuperää pelätessään menettävänsä tämänkin rakkauden?
Wikipedia kertoo, että Udayanin sytyttänyt järjestö, naksaliitit, toimii edelleen yhtä väkivaltaisena. Udayan ei osaa auttaa Intian köyhiä. Hän kuolee tekonsa tähden, ja jättää perinnöksi rangaistuksensa.